one-of-the-many-long-holiday-or-a-short-vacation-snippetMonet käyttävät vuosilomansa kahdessa osassa: kevättalvella pidetään viikon mittainen talviloma ja kesällä koko muu lomakertymä pidetään yhdessä, usein neljän viikon jaksona. Käytäntö on muotoutunut pääasiassa koulussa pidettävien lomien perusteella, ja usein myös esimerkiksi lastenhoidolliset syyt lähes pakottavat ihmiset tällaiseen rytmiin. Viime vuosina on lomanviettotapojen rytmi kuitenkin muuttunut johtuen koluissa käyttöön otetuista syyslomista ja myös työelämän muutoksen takia: vain harvoissa yrityksissä noudatetaan enää virallista lomakuukautta jona aikana yritys pidetään kiinni, ja ympärivuotinen toiminta edellyttää usein myös työntekijöiltä joustavuutta lomien järjestelyyn.

Monet henkilöt kritisoivat tilannetta, mikäli heidän täytyy pitää lomansa useassa lyhyessä jaksossa. Perusteeksi esitetään, että lyhyellä lomalla ei pääse kunnolla irti töistään kun jo täytyy alkaa ajatella palaamista, että loma ei tunnu lomalta kun loman alkupäivät menevät arjen pyörittämiseen jne. Kuitenkin vähän aikaa sitten julkaistiin saksalainen tutkimus, jonka mukaan loman pitäminen useana lyhyenä jaksona parantaa hyvinvointia paremmin kuin yksi pitkä loma.

Tutkimuksen mukaan loma kannattaisi lohkoa, koska pitkänkin loman vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin hävisivät jo ensimmäisen työviikon aikana. Vaikka henkilö palasi lomalta rentoutuneena, sopeutui hän työpaikan rytmiin ja kiireeseen jo viikossa. Loman pituus ei kuitenkaan vaikuttanut merkittävästi siihen, kuinka rentoutunut työntekijä oli lomalta palatessaan. Loman pitäminen useassa jaksossa siis moninkertaisti rentoutuneiden jaksojen määrän.

Yksi vuodessa pidettävä pitkä loma voi osoittautua pettymykseksi: Odotettu ja suunniteltu loma menee pilalle säiden takia, lomalainen sairastuu tai tapahtuu jotain odottamatonta, joka sotkee suunnitelmat. Tällaisia riskejä voidaan pienentää, mikäli loma lohkotaan useaksi jaksoksi.

Loma on tarpeen työstressin purkamiseksi. Työstressi haastaa sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin ja voi johtaa työssä uupumiseen ja sairastumiseen. On kuitenkin huomattava, että työ sinänsä ei ole suurin syy stressiin, vaan stressiä aiheuttaa työn läsnäolo elämässämme ympäri vuorokauden. Monissa tapauksissa työntekijä valmistelee tulevaa päivää jo edellisenä iltana tai tarkistaa saapuneet sähköpostit vielä ennen nukkumaanmenoa, jolloin työasiat saattavat jäädä vaivaamaan koko yöksi.Digitaaliset laitteet pitävät työn ulottuvillamme koko ajan ja olemme luoneet itsellemme illuusion, että näin pitääkin olla.

Loma ei kuitenkaan ole ainoa tapa ehkäistä stressiä sekä voimistaa työstressistä palautumisen positiivisia vaikutuksia. Keinoina stressin taltuttamiseen voidaan käyttää esimerkiksi meditaatiota, liikuntaa ja mindfullness-harjoituksia.